Hymistelyjen aika on ohi

Parissa kolmessa edellisten vuosien Imatran kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa on kuultu hymistelyjä, mutta nyt niiden aika on ohi. Kukaan ei 10.12. sellaisiin syyllistynyt.

   Eikä ole syytäkään. Vasemmistoliiton valtuutettu Anssi Piirainen tiivistää tilannetta näin:

   ‑ Kiky söi tulot. Eksote vei rahat. Missä ne ylijäämät nyt on, kun niitä tarvittaisiin paikkaamaan taloutta? Tosiasiassa Imatralla ei ole mitään ylijäämää, vaan on pidetty yhteisestä omaisuudesta todella huonosti huolta. On eletty velaksi säästämällä kiinteistökustannuksista.

   Hän ennakoi, että parissa vuodessa velkamäärä kaksinkertaistuu, koska joudutaan rakentamaan huonosti hoidettujen kiinteistöjen tilalle uusia. Kiinteistövero nousee. 

   ‑ Samaan aikaan ns. aktiivimallin ansiosta on Imatralla leikattu yli tuhannelta korvauksia, ostovoimaa on leikattu heikoimmilta. Tämä on seurausta Sipilän hallituksen teoista.

   Piirainen ennakoi jo sunnuntaina 9.12. Facebookissa asiaa, joka tuli uutisena Mansikkalan alueen asukkaille keskiviikkona 12.12. (katso tästä!):

   ‑ Investoinneissa leikataan tyhmästi myös vesihuollosta ja sitten maksetaan korkeampi hinta, kun putket paukkuvat heikkouttaan.

   Anssi Piirainen kertoo, että hän kuulee jatkuvasti tutuilta ja tuntemattomilta, kuinka Eksoten palvelut takkuavat. Siihenkin kuntapäättäjien tulisi puuttua.
                                                                                           Aimo Ruusunen

VINKKI!

"Kiinteistöveron tuottoa saataisiin paremmaksi ilman sen nostamista, jos tehtäisiin kartoitus, kuinka paljon on rakennettu lisää."

Anssi Piirainen

Kuva: Mansikkala 12.12. vähän jälkeen kello 22: vesi on pian katkaistu ja kaivaminen "pintaa syvemmältä" voi jatkua.

Ympäristörikoksista kovemmat tuomiot

Etelä-Karjalassa on tullut viime aikoina julki joitakin luonnon roskaamistapauksia. Hiljattain kerrottiin uudesta rikosepäilystä. Poliisi ja tulli tutkivat jätteiden hautauspaikalla, jonka lähialueella toimivan yrityksen epäillään tuoneen maastoon muun muassa muovia.

     – Meillä on kohtuullisen hyvä jätteen ja hyötykäyttöön menevien laitteiden ym. keruujärjestelmä. Sen puutteisiin vetoamallakaan ei voi perustella ympäristön pilaamista. Muovi ei kuulu luontoon, ja erilaisissa laitteissa on kemikaaleja, jotka ovat vaaraksi pohjavedelle ja eliöstölle, muistuttaa imatralainen kaupunginvaltuutettu Timo Mykrä.

     – Jäte- ja muut ympäristörikokset tulee saada tehokkaampaan tutkintaan. Yhä uudet tapaukset herättävät myös kysymyksen, tulisiko rikoksista antaa kovemmat rangaistukset ja sellaiset korvausvelvollisuudet, että tilanteeseen saadaan korjausta, Mykrä sanoo.

     Timo Mykrä sanoo Lapinkävijänä lukeneensa hämmästyneenä myös uutisen jäterikoksesta Inarissa. Siellä on Natura-alueelle Lemmenjoen kansallispuiston lähelle tuotu ilmeisesti vuosien ajan kotitalousjätettä ja kodinkoneita.

HUOM. Punaisella merkityistä kohdista voi klikata Yleisradion aihetta koskeviin uutisiin. 

Etelä-Saimaan uutinen 23.11.2018 ympäristörikoksesta on tässä.
Ympäristörikosten määrän kasvusta Etelä-Karjalassa on tässä (Etelä-Saimaa 24.1.2018).

Kuva: Tästä tapauksesta ja muusta ympäristön roskaamisesta oli juttu Etelä-Saimaassa 20.10.2018. Kuva luontoon kipatusta rakennus- tms. jätteestä on otettu Lappeenrannassa Partalantien lähellä 15.10.2018 (Aimo Ruusunen). Klikkaamalla kuvan saa suuremmaksi.

Timo Mykrä ehdokkaaksi

Vasemmistoliiton Imatran yhdistys on asettanut konduktööri Timo Mykrän eduskuntavaaliehdokkaaksi. Listalle hän varmasti pääsee, sillä puolueella ei ole Etelä-Karjalassa vielä ehdokastungosta. Tähän mennessä Lappeenrannan yhdistys on asettanut ehdolle maalari Heidi Vätön. Yhdistykset pyrkivät täydentämään ehdokaslistaa vielä ainakin yhdellä alueen edustajalla.

Mainitut yhdistykset suunnittelevat yhteistyötä eduskuntavaalien alla. Lähes lukkoon lyöty tapahtuma on vasemmistolaisen väen tapahtumapäivä Lappeenrannassa 9. helmikuuta. 

Kaakkois-Suomen alueen ehdokasasettelua käsitellään lauantaina 13.10. Vasemmistoliiton piiritoimikunnassa. Lopullinen ehdokaslista pyritään viimeistelemään marraskuussa.

Timo Mykrällä on pitkä kokemus niin järjestö- kuin kunnallistoiminnasta.

6,8 tonnia ruoka-apua

Imatralla jaetaan 6.800 kiloa EU:n hankkimaa ruoka-apua sitä tarvitseville. Imatran Työnhakijoiden vapaaehtoiset apunaan Työn Vuoksen väkeä pakkaa pulleita muovikasseja, joita tulee jakoon ainakin 600. Kuivaruokaa ja säilykkeitä sisältävät kassit on koottu Suomesta ja Baltian maista hankituilla elintarvikkeilla.

   Kokemuksesta tiedetään, että avun tarpeessa on monessa eri elämäntilanteessa olevia. Ei pelkästään yksin eläviä ikäihmisiä vaan myös nuoria sekä perheitä, joiden talous on tiukalla. 

   - Työttömyys on yksi avun tarpeen syy. Mihinkään elämäntilanteen kuulusteluihin ei apua annettaessa kuitenkaan ryhdytä, koska väärinkäytöksiä ei olla juuri havaittu, sanoo Imatran Työnhakijoiden puheenjohtaja Timo Mykrä.

   Jako tapahtuu 19. lokakuuta alkaen Mansikkalan entisen terveyskeskuksen tiloissa, sen pohjakerroksessa. Edellisellä kerralla hieman vastaava määrä apukasseja hupeni viidessä tunnissa, ja nytkin varaudutaan "nopeaan palveluun".

Suurin osa ruoka-avusta odotti vielä 9. lokakuuta pussittamista. 

Lue kolme vuotta sitten tapahtuneesta jaosta:
http://imatravas.blogspot.com/2015/11/ruokakasseja-tarvitseville.html

Heitteillejätöstä yhteisöllisyyteen

"Vanhusten hoidon strategiana pidetään omassa kodissa asuttamista mahdollisimman pitkään. Vaikka se on osoittautunut monin tavoin kelvottomaksi, muutosta ei tehdä vedoten vanhusten toiveisiin ja toimintatavan edullisuuteen. Kulunut hellekesä osoitti, että edullisuus voi tulla kalliiksi. Lämpöhalvauksen saaneita kiikutettiin ambulanssilla kodin ja sairaalan väliä. Hoitajat ovat ylikuormittuneita ja turhautuneita, kun hoitoaikaa kuluu paikasta toiseen ajeluun."

   Näin kuvaa tilannetta imatralainen eläkeläisaktiivi Juhani Lahtinen. Hän muistuttaa, että ikäihminen tarvitsee toisten apua varsinkin silloin kun puolisoa ei ole. Nyt vanhuksia eristetään omiin koteihinsa eroon muusta maailmasta eli jätetään heitteille.

   – Vaihtoehtona yksin asumiselle olisi yhteisöllinen asuminen, jossa jokaisella olisi oma yksiö mutta myös toimivat yhteistilat ruokahuushollia myöten. Yhdessä tehty ruoka ja ateriayhteys ovat ikivanha turvan tuoja. Asukkaiden välinen yhteydenpito pitäisi tehdä helpoksi mahdollistaen toinen toisensa auttamisen. Yhteistyö voisi vähentää hoitajien työtä.

   Tällaisia hoitokoteja on Lahtisen mukaan kyllä olemassa, mutta ne ovat monille liian kalliita.

   –  Rakennuttajan tulisi olla yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon yhteisö. Asumisen tulisi olla niin halpaa, että pienimmistäkin eläkkeistä jäisi rahaa muuhunkin kuin asumiseen, ruokaan ja lääkkeisiin. 

   Juhani Lahtisen mielestä päättäjät pitää saada ajattelemaan: 

   – Muutosta ei tule, ellei kansa sitä vaadi. Kasvavan vanhusväestön pitää levittää puhetta tästä ongelmakentästä ja poliitikoilta on vaadittava ryhdistäytymistä paikan menettämisen uhalla. Silloin ehkä jotain tapahtuu.

Juhani Lahtinen seuraa ahkerasti vanhusten asumista koskevaa keskustelua; tässä Eksoten tiedotustilaisuudessa Imatran kaupungintalolla.

Palvelut tarpeen kaikille

Vasemmistoliiton varavaltuutettu Henri Ruokolainen käytti 17. syyskuuta Imatran valtuustossa puheenvuoron, jossa hän sanoi digitalisoitujen palvelujen kehittämisen olevan hieno asia.

   – Mutta samalla täytyy muistaa myös asiakaslähtöisyyden ensisijaisuus. Tänä päivänä on vielä monia ryhmiä, paljon ihmisiä, jotka eivät käytä tai valitettavasti osaakaan käyttää digipalveluja. Niiden rinnalla täytyy säilyttää mahdollisuus käyttää palveluja myös ns. vanhanaikaisilla tavoilla, Ruokolainen sanoi.

   Taustaksi voi sanoa, että aihetta on puitu muun muassa monissa eläkeläisyhdistysten tapaamisissa. Jotkut yhdistykset ovat kouluttaneet jäseniään digipalvelujen käytössä.

   Asia ja Ruokolaisen puheenvuoro pääsivät myös Facebookissa esiin, ja siitä sukeutui varsin pitkä keskustelu. Tässä siitä joitakin kommentteja.

A. T.: Juuri samasta aiheesta keskustelin Kotkan Gigantissa erään vanhemman rouvan kanssa! Vaikeaa on kun ei kaikilla esim. ole sitä konetta kotona...

J. K.: Äitini on 78, isäni olisi yli 80 v., jos eläisi. Kumpikin ehti työelämässä nettiin ja isänikin kävi viime töikseen sairaalasta hoitamassa muutaman tärkeäksi kokemansa pankkiasian kotona, koska se oli niin helppoa. En ole ihan varma miten pitkään tätä mielestäni tekosyytä voidaan käyttää yksinkertaisten digipalveluiden pysäyttämiseen.

T. N.: Suurin osan vanhoista ei osaa eikä edes halua oppia käyttämään digitalisoituja palveluita! Tietysti on vanhoissakin osaajia, mutta suurin osa tuskastuu pelkästä digipalvelujen ajattelustakin.

M. Y.: Vaikka puhutaan digiloikasta (jota todellisuudessa ei ole), niin on turvattava osallistumisen ja vaikuttamisen väylät myös niille, jotka eivät ole niin digi-luu digi-lei.

A. P.: Yhteiskunnassa on noin 20 vuotta vielä sellaisia vanhuksia, mitkä eivät ole olleet tietokoneen kanssa missään tekemisissä. Jotkut poliitikot leijuvat ilmassa, kun vain aletaan puhua digin mahdollisuuksista, mutta ei ajatella, miten osalle kansaa järjestetään samat mahdollisuudet tasavertaisesti.
S. T: Tällä hetkellä Imatran kirjastossa on käynnissä Pirre-projekti jossa mm. ohjataan vanhuksia digitaidoissa. Pirrellä on oma Facebook-sivu nimellä Pirre Digineuvoja. Kirjastossa voi myös käyttää ilmaiseksi tietokoneyhteyttä.

Luottamuspaikat ennallaan

Pitkään Imatralla leivottu, kokoomuslaisten kaulima perussuomalaisten ja sinisten valtuustoryhmien "sopu" luottamuspaikkojen uudelleenjaosta kypsyi maanantain (19.2.) kokouksessa  pannukakuksi. Selvin äänin 25-18 valtuusto hylkäsi ajatuksen, että kymmenkunta tehtäviinsä valittua olisi saanut eron ja että heidän tilalleen olisi alettu sovittaa uusia kasvoja.

Tilanne oli selvä siinä vaiheessa, kun perussuomalaisten Timo Härköseltä paloi pannu pohjaan, jos jatketaan ruoanlaittotermeillä. Kun hän näki että sopu jää syntymättä hän siirtyi "populistiseen puheeseen" (kuten hän itse esiintymistään luonnehti) ja totesi, että nyt "demarit heittävät sinisellä lapiolla hiekkaa ryhmä 22:n rattaisiin".

Ryhmä 22 on valtuustossa yhden paikan enemmistön koalitio, jonka koossapysyminen on näiden äänestysnumeroiden jälkeen epävarmaa. Ainakin kokoomuslaiset saavat laittaa peliin kaikki taitonsa, jos aikovat jatkaa entiseen tapaan.

Härkösen puheista suivaantunut Erkki Saarimäki (sin) veti vahvimmasta narusta mistä kiinni sai: hän ilmoitti että ei aio erota luottamustehtävistään ja että ei ole nimeään eropapereihin laittanut. Anssi Piirainen (vas) muistutti kahteenkin otteeseen, että tällaiset asiat pitää tuoda päätettäväksi valtuutettujen omien eronpyyntöjen pohjalta eikä minään poliittisina "paketteina".

Näin prosessi, joka alkoi turpakäräjinä TB:n baarissa ja jossa kokoomuksen Anu Urpalainen yritti sovitella, jäi historiaan erikoisena sekaantumisena toisten ryhmien välisiin asioihin. 

Omituiseen valoon joutui hallintojohtaja, joka lainasi kokouksessa Kuntaliiton juristin kirjettä jokusen rivin välistä pois jättäen. Kun demariryhmästä tästä huomautettiin, intouduttiin keskustan ryhmästä moittimaan demareita puuttumisesta toisten ryhmien asioihin. Samaa kyllä teki Pekka Räty (kesk) itsekin.

Asian käsittely oli loppuhuipennus kolmen ja puolen tunnin kokoukselle. Siinä käytettiin varsin paljon aikaa myös sen käsittelyyn, pitääkö vaiko ei ja jos niin missä määrin ja miksi jos ollenkaan olla olemassa erikseen miesten ja naisten vessoja. Keskustelun sai aikaan vihreiden aloite, jossa puhutaan "sukupuolineutraaleista" vessoista. Täyttä yhteisymmärrystä ei asiasta syntynyt, mutta kaupunginhallituksen esityksen mukainen päätös oli yksimielinen. Jossakin määrin ns. yhteisiä vessoja voidaan lisätä.

Aimo Ruusunen

Tervetuloa hernekeitolle!

Keitto sopii varsinkin talvipäiviin. Tiistaina 27. helmikuuta Vasemmistoliiton Imatran yhdistys tarjoaa kasvishernekeittoa kävelykadulla eli Koskenpartaalla. Samalla on mahdollisuus tavata yhdistyksen valtuutettuja ja muita jäseniä. 
Tarjoilu (noin 200 annosta) alkaa Sinin soppatykistä kello 13. Tervetuloa!

Hernekeitto sopii niin talveen kuin kesään. Viimeksi Vasemmistoliiton tarjoamaa keittoa nautittiin Koskepartaalla elokuussa.

Ehdokkaiden julisteet esille

On vaalimainonnan aika. Kun ehdokkaana on muun muassa kansanedustajana, ministerinä ja europarlamentaarikkona kokemusta hankkinut Merja Kyllönen, kehtaa kyllä mainostaakin.

Katujen ja teiden varsille asetettavat ehdokkaiden kuvat muistuttavat, että presidentinvaalit ovat tulossa ja että niissä voi vaikuttaa omalla äänellään. On pidetty liian selvänä, että yksi ehdokas olisi muita päätään pidempi: on näytön paikka siitä, että on muitakin varteen otettavia ehdokkaita.

Vasemmistoliiton ehdolle asettama kainuulainen Merja Kyllönen tuntee Suomea enemmän eri vinkkeleistä kuin kehä kolmosen sisäpiiriväki ja laki- tai oppikirjoista viisautensa etsineet. Presidenttiehdokkaana hän on ensikertalainen, mutta jatkoa varmasti seuraa.

Näinä päivinä Merja Kyllösen mainokset tulevat näkyviin myös Etelä-Karjalassa. Muun muassa Lappeenrannassa se on jo tapahtunut. Imatralaiset valmistautuvat asettamaan julisteet telineisiin noin sadan kilometrin haarukassa Uukuniemeltä Imatrankoskelle.

10.1.2018

Aimo Ruusunen

Juhani Lahtinen ja Timo Mykrä liimasivat Merja Kyllösen julisteita keskiviikkona, ja torstaiksi ne ovat kuivuneet levitystä varten. 

Varajäseniä syrjitään

Kaupunginvaltuuston ryhmien ensimmäiset varajäsenet ovat hyvin usein päättämässä asioista. Viime vuonnakaan oli Imatralla tuskin yhtään kokousta, jossa ei ollut joku kuuden ryhmän varajäsenestä.

Näin teki myös Henri Ruokolainen, joka joulukuussa tuurasi Vasemmistoliiton ryhmässä estynyttä jäsentä. Nyt hän ihmettelee, miksi kutsu 19. tammikuuta pidettävään tilinpäätösasioita koskevaan seminaariin ei tullut varajäsenille, ei myöskään lautakuntien varajäsenille.

— Saamani tiedon mukaan tämä ei ole vahinko, vaan tietoinen päätös, Ruokolainen kertoo.

Aikaisemmin ryhmien varajäseniä on pidetty ajan tasalla, he ovat halutessaan voineet osallistua koulutuksiin ja seminaareihin. Ne ovat tärkeitä tiedon saannin kannalta. Joskus niissä käydään sellaisiakin keskusteluja, joissa vedetään linjoja tulevaan päätöksentekoon.

— Kun varavaltuutettu on sitten salissa päättämässä, hän on siellä ihan yhtä suurella vastuulla kuin kaikki muutkin. Valtuusto on vastuussa muun muassa kaupungin budjetista ja rahojen käytön seurannasta, Henri Ruokolainen muistuttaa.

Hän on tyytymätön myös sähköpostiliikenteen niukkuuteen. Omasta mielestään hän ei ole saanut kaikkia valtuutetuille tulleita posteja. Asiaan tuli parannusta vasta kun hän kyseli perään.

— Pitkään on korostettu, miten kaikki, myös varaedustajat, ovat tärkeitä kun päätöksiä pohditaan ja nuijitaan. Mutta kun edes kirjeitä ei postiteta on vaikea tietää, mitä on kokouksessa tulossa eteen, Ruokolainen sanoo.

Kuten kaikilla on Henri Ruokolaisellakin tärkeä yhteydenpitoväline aina mukana. Siihen hän toivoo enemmän viestejä myös kaupungintalolta.